Suomen vanhimmassa ja suurimmassa vertaislainayrityksessä voit itse valita lainasi koron

Fixuralla on tänä päivänä yli 50 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joten se on Pohjoismaiden suurimpia vertaislainayrityksiä.

Fixuran palvelu eroaa muista lainapalveluista siten, että saat itse valita lainan koron. Siksi lainat ovat usein muita lainapalveluita halvempia. Kilpailuta laina ja säästä kuluissa. Kun jätät hakemuksen Fixuran kautta, voit rauhassa tutustua rahoittajilta saamaasi lainatarjoukseen ja päättää, hyväksytkö lainan vai et.

Lainahakemuksen jättäminen on maksutonta eikä velvoita sinua mihinkään. Voit hakea 1 000–10 000 euron suuruista lainaa, nopeasti ja vaivattomasti.
Kun haet lainaa omin ehdoin, varmistat itsellesi parhaat lainaehdot. Voit hakea lainaa talouteesi sopivalla korolla ja maksuajalla. Fixuran kiinteä lainakorko on 6-27%.

Lue lisää tästä linkistä!

järkevä lainapalvelu

Porsaanreikä mahdollistaa edelleen pienemmät pikavipit?

Kuun vaihteessa tuleva kuluttajasuojalain lakimuutos tuo korkokaton (51 prosenttia) alle 2000 euron lainasummille. Monet pikalainayritykset ovat kuitenkin nyt uudistaneet tuotteitaan niin, että luottoa myönnetään aina 2000 euroa, vaikka asiakas lainaisikin ainaa vain satasia. Lainaa voi kuitenkin nostaa vähemmänkin, ja pienemmillä lainoilla korko voi olla ilmeisesti suurempi. Näin ollen on mahdollista periä korkeita vuosikorkoja.

Helsingin Sanomien haastatteleman Laina.fi:n toimitusjohtajna Ville Öfverstenin mukaan yhtiön pitää ilmoittaa todellinen korkoprosentti vain koko lainasummalle. “Lain silmissä tämä on 2500 euron luotto, jolloin korkokattosäännös ei tule sovellettavaksi”, kertoi Öfversten HS:lle.

Uusi pikavippilaki voimaan kesäkuun alussa

1. kesäkuuta 2013 voimaan astuva laki ns. pikavipeistä tullee muuttamaan pikavippimarkkinoita ja pienen lainan saaminen ilman vakuuksia on entistä vaikeampaa. Laissa asetettava korkokatto tekee lainoista pienlainayrityksille kannattamattomia.

Uuden lain keskeiset säädökset:

* alle 2 000 euron pikavipin todellinen vuosikorko saa olla enintään 51 prosenttia
* lisätään velkojan velvollisuutta tarkistaa luotonhakijan luottokelpoisuus
* luotonantaja ei saa myöskään enää käyttää lisämaksullisia tekstiviestejä lainan tai vipin hakemisessa, vahvistamisessa, eräpäivän siirrossa tai missään luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa

Vuoden 2013 aikana pikalainayritykset tuovat todennäköisesti markkinoille uusia lainatuotteita, jotka ovat uuden lain mukaisia.

Pikavippiyritysten määrä laski

Taloussanomien mukaan alkuvuodesta on markkinoilta poistunut 11 pikalainayritystä. Näistä yrityksistä yhdeksän kuului samaan “Tuomon tuvat”-nimellä tunnettuun konserniin. Eduskunta hyväksyi helmikuun alussa lain, jonka mukaan alle 2000 euron todellinen vuosikorko voi olla maksimissaan viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Laki tullee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta.

Suomen Pienlainayhdistyksen puheenjohtajan toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kertoi Taloussanomille, että pikalainojen laina-ajan tulevat mahdollisesti pitenemään nykyisestä keskimäärin runsaasta kuukaudesta aina vuoteen asti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin on 19.2.2013 merkitty 76 luotonantajaa. Laina ilman vakuuksia -sivusto suosittelee käyttämään vain rekisteriin merkittyjä pikavippiyrityksiä. Näitä ovat muun muassa Ostosraha, SAV-Rahoitus ja PikaVippi.fi.

Korkokatto saattaa johtaa suurempiin pikalainoihin

Eduskunta on suunnittelemassa lakia pikalainojen korkokatosta. Korkokatto koskisi alle 2000 euron pikavippejä. Takuu-Säätiön mukaan tämä voi kasvattaa otettavien pikaluottojen euromäärää.

Jännittyneinä odotamme, käykö niin, että ihmiset ottavat sitten entistä enemmän isompia eli yli 2·000 euron pikaluottoja. Ylärajaa luotoille ei ole kertoo Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Tämän hetken trendi on ollut, että pikavippien keskikoko on pienentynyt ja niitä on otettu entistä useammin.

Pikaluotoille tulossa korkokatto

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, jolla pyritään hillitsemään pikaluottojen korkoja ja tätä kautta pikavippien aiheuttamia ongelmia. Hallitus esittää, että pienten, alle 2000 euron, luottojen todellinen vuosikorko saisi olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Nykyisellä viitekorolla korkokatto olisi 51 prosenttia. Tällä hetkellä pikaluottojen vuosikorot ovat keskimäärin yli 900 prosenttia. Todelliseen vuosikorkoon lasketaan mukaan kaikki pikavippiasiakkaalta perittävät maksut. Lakiesitys ei koske hyödykesidonnaisia eli luotonantajan ja tavarantarjoajan yhdessä myöntämiä luottoja.

Pikalainayritykset esittävät pikavipeille kulukattoa

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan kulukatto on parempi vaihtoehto pikalainojen kulujen rajoittamiseksi kuin oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän esitys todelliseen vuosikorkoon perustavasta katosta. Yhdistys ehdottaa, että pikavipin kulukatto olisi korkeintaan 30 prosenttia lainapääomasta. Näin ollen kulukatto olisi esimerkiksi 200 euron kolmen kuukauden pikalainassa 60 euroa.

Oikeusministeriö ehdottaa pikaluotoille korkokattoa

Oikeusministeriön työryhmä haluaisi rajoittaa luotonantajien korkojen ja muiden kustannusten määrää. Hintasääntelyllä työryhmän ehdotus pyrkii vähentämään pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia. Työryhmän mukaan hintakatto ei estäisi alan yrityksiä toimimasta, mutta kuluttaja saisi luottoja nykyistä kohtuullisemmin ehdoin.

Oikeusministeriön ehdotuksessa pienen pikaluoton todellinen vuosikorko ei saisi ylittää laissa säädettävää prosenttirajaa, jonka työryhmä ehdottaa olevan 36-50 prosenttia. Tämä korkokatto koskisi alle 1 000 euron suuruisia luottoja. Hintasääntelyn ulkopuolelle jäisivät kuitenkin ns. “hyödykesidonnaiset luotot”, kuten osamaksulla ostettaviin tuotteisiin liittyvät luotot.

Keskimääräisen pikaluoton eli “pikavipin” suuruus vuoden 2011 lopulla oli Tilastokeskuksen mukaan noin 243 euroa ja todellinen vuosikorko lähes 900 prosenttia. Työryhmän arvion ehdotuksen mukainen sääntely vähentäisi huomattavasti nykyisenlaista pikaluottotarjontaa.

Pikavippejä koskevat velkomusasiat käräjäoikeuksissa ovat huomattavasti lisääntyneet. Pieniä, alle 300 euron saatavia koskevia velkomustuomioita annettiin vuonna 2005 alle 3 000 kappaletta, kun niitä viime vuonna annettiin jo noin 82 000. Työryhmän hankkiman selvityksen perusteella pääosa näistä velkomustuomioista johtui pikavipeistä.

Oikeusministeriö ehdottaa myöskin, että oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä alennetaan ns. summaarisissa velkomusasioissa. Oikeudenkäyntikulujen tulisi vastata nykyistä paremmin haastehakemuksen laatimisesta velkojalle aiheutuvaa työtä ja kustannuksia. Tältä osin ehdotukset koskevat kaikkia velkoja eivätkä ainoastaan pikalainoja.

Pienten luottojen tarjoajilta edellytettäisiin myös nykyistä tarkempaa kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia. Työryhmä ehdottaa myös lisämaksullisen tekstiviestipalvelun käytön kieltämistä kaikessa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Oikeusministeriön mukaan tällaisten palvelujen käyttö vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista luoton hinnasta.

Suomen Pienlainayhdistys antoi ehdotukseen eriävän mielipide, jonka mukaan perusteita ehdotetulle korkokatolle ole. Finanssialan Keskusliitto esitti omassa lausumassaan, että sääntelyn vaikutuksia muihin kulutusluottoihin kuin pikaluottoihin tulisi selvittää jatkovalmistelussa vielä tarkemmin.

Omatieto.fi kertoo kuntasi maksuhäiriöriskin

Suomen Asiakastiedon Omatieto.fi-palvelu kertoo mikä on kuntasi maksuhäiriöriski. Koko maassa suhteellisesti eniten maksuhäiriöitä on Inarissa, jossa niitä on 10,8 prosentilla täysikäisistä. Etelä-Pohjanmaan Lappajärvellä niitä on ainoastaan 2,3 prosentilla. Kaikista Suomen täysi-ikäisistä asukkaista maksuhäiriömerkintä on 7,5 prosentilla.

Suomen Pienlainayhdistys vastustaa oikeusministeriön ehdotuksia

Suomen Pienlainayhdistyksen mielestä oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän taannoinen mietintö merkitsee pikaluottojen kieltämistä. Oikeusministeriön mietintö julkistetaan tänään keskiviikkona, Pienlainayhdistys kuitenkin antoi lausuntonsa asiasta jo päivää ennen.

Pienlainayhdistyksen mielestä erityisesti ehdotus, jossa alle tuhannen euron lainan vuosikorko saa olla korkeintaan 50 prosenttia, kun se nyt Tilastokeskuksen laskelmien mukaan voi olla jopa 900 prosenttia, on kestämätön. Yhdistyksen mukaan esitys leikkaa lainakuluja jopa 95 prosenttia nykytasosta, mikä merkitsee käytännössä merkitsee kuoliniskua koko elinkeinolle.

Suomen Pienlainayhdistyksessä on 13 jäsentä, joiden osuus pikavipeistä oli viime vuonna 76 prosenttia.